About the prayers

Deva Valosana

To ICEFLU 

2016

About the prayers

Consideration of the most basic prayers used in the rituals

My dear fellow daimistas of the world, thank you for reading this text. I want to talk to you about the prayers we use in the rituals and ask for your help in assisting the change necessary to spread the light even more freely and widely. 

The prayer ”Pai Nosso”, Our Father is the prayer under most examination and consideration here. This beautiful consoling prayer, even though taught to us by our beloved big brother Jesus, is causing conflict and confusion in many hearts in this world, including my own. The problem is not in the spirit of the prayer, which is pure and true, but lies in the wording, which today can be interpreted in at least two if not in many other ways. In order for us to shine a brave light upon the world and come out of the shadows for good we need to be absolutely clear and undivided in our messages to the world. We should not say words that can frighten our brothers and sisters who come looking for light, because it says in the ”oracao” we are to receive all. We should only use worlds that can be interpreted as love. Teach only love for that you are. Speak only the truth, not the illusion and be as clear and single-minded in your tongue always. To carry out this mission we need to watch the language we use. Help in this dilemma, whether to hang on to the form of things or to carry out the spirit in the best way possible. It is our mission to illuminate the world as singing angels. Let’s not let ancient form be in the way of cracking open the skies and letting the light of consciousness shine on every soul. I believe it is our job to think what we are saying and look at our own relationship to the words used in the prayers. It brings a deepening in the act of praying too.

In Our Father many sentences can be interpreted in both a scary way and a loving way. I don’t know about the rest of you, but to me in this material realm ”father” is not pure love and safety, but an angry and demanding character placing blame. The word sin is also very controversial and scary. My goal is to have prayers that can not scare, can not be interpreted by the ego, that are neutral to this day. I explain the scariness and lovingness after each sentence and then suggest everyone find their own wordings for this prayer and we consider them together.

Our Father who art in heaven - here we can immediately reply that this is discriminating and leaving out one of the sexes altogether. God in neither a Father or a Mother, who are humans, but a Creator, much more than a father and a mother combined, everything. Calling God a Father in this society automatically puts a woman in a submissive position in relation to a man and separates the godliness from women. We do not want this as we strive for equality of every being. When we say God is in heaven it sounds like a separation, where God is out there somewhere in heaven where as we are here, missing Him.

The loving way of looking at this sentence reveals that Jesus broke the myth that God was some distant divinity. God was so close to man that he could call him Father, like being in the same family, with rights of a darling child. It also calls for the divinity in ourselves, the inner Father in us all, men and women. It is the protector, the adult inside us we want to trust. When we say this masculine divinity in us is in Heaven, we remind ourselves that we in fact are safe in heaven all the time. The heaven, the Father, the Truth, they are all inside of us and we talk to ourselves, reminding and reassuring that everything is ok.

Hallowed be thy name, thy kingdom come, thy will be done, on earth as it is in Heaven - here we confess that God is holy and here on earth God’s will is not done. We see we have made a hell and we wish the God in us, the divinity to save us from the trouble we have gotten ourselves into. God’s will is love and we are the ones who has to bring it about. There is no other way to bring Heaven on earth but choosing love every time, towards everyone. No point asking God outside for anything but bravery to see through fear and answer back with love, every time. Earth does not exist on it’s own, it is a part of Heaven because it lies in the mind of God’s child. We are in Heaven when we unite in Love, thus earth is in Heaven when we see it for what it is. This part I actually like.

Give us this day our daily bread - here we say what we want and need to believe, that God takes care of us all every day. We don’t need to worry and fear, we don’t need to hoard money, possessions or food, we can share everything with each other. We can trust each other and that things go as they should when we always listen to our hearts. Sometimes No is the most loving answer, but we can drop suspicion and distrust and be open in everything. We need to stay in touch with our inner divinity daily to remember Love and not be afraid. We are safe. We need both food and prayer and here we remind ourselves of it. We get them for free, God gives them.

..and forgive us our sins as we forgive those who sin against us - here lies the scariest sentence of all. God the Creator is not angry with us and has no need whatsoever to forgive us. If this prayer is not directed to the inner Father, the divine part of God in us, it is false and works against for what is originally meant for. It fortifies the notion of sin, guilt, shame and worthlessness so widely spread in the horror of this world of illusion. Those scary feelings and the escape from them deeper in the midst of this dream keep this illusion going. God loves us, the true us, God has nothing at all to forgive us for. This is our own dream, God has no say or role in it, except the will for us to wake up. The only sin, keeping us asleep in the world is the belief of sin itself. In the other hand this sentence means that as we own up to all the evil doings in the world, as we stop gasping in judgement and horror to what the ”others” have done and are doing and instead turn inwards to find this same sin within ourselves to forgive it, we are freeing ourselves from the guilt and from the world. Therefore we ask for forgiveness from ourselves as we want to forgive ”others”. I am the only one who sins against me, so I am the one I need to forgive. The world and ”others” is our mirror. If we see, hear or witness abuse we have to look inwards to accept the human abuser role in us. To forgive others is pointless without forgiving yourself on the same subject first. The belief of sin separated the mind from God. There is no sin. The light and the darkness are perfect sides of humanity. Without the darkness there is only light and that is not human, that is divine. The darkness, however will not fade by fighting it. It fades by lighting it and that is done by forgiving and accepting. So therefore what you want to accept and forgive in others to free yourself from pain, first acknowledge, accept and forgive in yourself. Leave God out of it, God loves us just as we are and sees no errors since this is merely a dream the God’s child is looking at, fearing this creation. 

…and lead us not into temptation but deliver us from all evil. Amen. - as if God ever lead us into temptation to begin with! It is an insane notion to even say, why would God want any harm to the most beloved child ever born? Would you want your child to suffer and have to wonder in pain what to do? God sends the Holy Spirit and the angels in our minds to steer us in the right direction all the time. All we have to do is ask, because we have free will and they cannot enter without permission. There is no evil either. Everything that seemingly hurts us only opens our willingness to shed the blanket of illusion from us and seek God within, in others and in prayer/meditation/ritual/charity. These shocking things work as blessings in disguise to show us our true potential, true faith, true life missions and true friends. We belong to God. Not to business, marriages, passions and sports of the mind or body. We belong to be with God, not with mindless entertainment or horrors of the dream. With this sentence we ask inwards - please remember to seek only God. When we ask for guidance, there are no temptations. When we gain understanding, there is no evil. There is only the Truth.

This Truth is what we are here to deliver to all ears and remind it to the minds since all the hearts have known it forever. No more scaring people into or out of religions. No more confusion in the messages. Let’s clear all this out and tell the Truth, say it as it is and no more riddles. Jesus, God bless that man, was an eloquent poet. People are simple, they don’t need riddles, they need pure love so let’s calm them, soothe them, give them hope and compassion and stop this madness. Please. It is time for the Mother to step in and hold the Child in us. 

Here are some examples of prayers we could use instead of the traditional ones in the rituals. As you read, feel the atmosphere change. We could work from out of this light. You could write your own prayers too and by changing the tune in your heart, changing it for all of us. We ask to know we are loved and innocent. We don’t need to deserve anything, we are children of God, we are entitled to the universe by inheritance. You see?

1. Our Creator who are in me and everywhere, blessed be your presence. 

Let us remember you at all times and see you in everything we look at.

Look after us every day and let our hearts trust you completely. 

Help us forgive ourselves for all that is unloving and separating our minds from unity.

Let us hear your guidance through Holy Spirit whenever we ask for it.

Let there be Love, peace and unity in my mind and thus in the world. Amen.

With Hail Mary there are similar problems than with Our Father. Mary was not special and all humankind is of the same value she was. Every child carries within the power of Jesus.  There is no death, only transformation, so why even bring it up? We did not come here to die, it is not our purpose, we came here to see the Truth, feel the Love, end the illusion. We all know this, but why leave room for interpretations? On these prayers I end my consideration and humbly ask you to consider also what the prayers you say over and over are really saying to you. Is it a message or pure love? Because that is the message God wants you to hear. 

2. Oh human, you holy and graced, God is with you. 

Blessed are you and your siblings and blessed is the Christ, the light in your souls.

Go in peace for you are innocent. Amen.

3. Hail to us, the holy and graced, who with God is now and forever. 

We don’t need to be afraid. We are not alone. The Holy spirit guides us when we ask.

Blessed are we, the siblings who are mirrors to each other.

Blessed is the Christ in us, in God’s only child. 

Let us be innocent in peace. Amen

4. I miss you constantly, my God. 

I wish I could close my eyes from this illusion and see only your pure Truth.

I wish all I saw, felt, experienced and recognized was pure Love.

I wish all fear, illusion and despair would leave my mind and my thought was clear.

I wish I trusted you, my God and could thus have mercy on myself. 

With Love, Deva

Uusi yhteiskunta ja onnellisuus - yhteiskuntasopimus ja maahanmuutto

"Tietenkin sinua kiinnostaa se mitä sinä haluat. Se kiinnostaa sinua aina. Mutta ketään muuta se ei kiinnosta. Me muut olemme aivan sinun kaltaisiasi; meitäkin kiinnostaa vain se mitä me haluamme. Siispä ainoa keino maan päällä vaikuttaa toisiin ihmisiin on puhua siitä mitä he haluavat ja osoittaa heille kuinka he sen voivat saavuttaa." - Dale Garnegie

Kun puhutaan siitä, mitä ihmiset todellisuudessa haluavat, tullaan yleensä kahteen asiaan: ihmiset haluavat välttää tuskaa ja tavoitella mielihyvää - ja sitten yhteen ainoaan totuuteen: ihmiset haluavat olla onnellisia. Mielihyvä/tuskan välttäminen ja onnellisuus eivät kuitenkaan ole sama asia. Buddha oli ymmärryksen ytimessä - kun halu loppuu, loppuu tuskakin ja sitten voi olla rauhassa ja onnellinen. Mielihyvä ja tuska ovat molemmat mielen liikkeitä, tunteita, jotka johtuvat tietyllä totutulla tavalla tulkituista tilanteista. Ne ovat molemmat osa elämää, laineita meren pinnalla, elokuvan juonenkäänteitä, mutta onni on jotain syvempää ja kestävämpää. Onni on syvä sisäinen varmuus omasta merkityksellisyydestä, tärkeydestä, rakastetuksi tulemisesta ja ikuisuudesta. Se on luottamusta elämään ja korkeampaan voimaan, varmuus siitä, että tämä kaikki selviää, kaikella on tarkoituksensa ja meitä kannetaan, olipa tämänhetkinen elämäntarinamme tila mikä tahansa. Me olemme niin paljon enemmän kuin tämä tarina.

Mitenkö tämä liittyy yhteiskuntasopimukseen ja maahanmuuttoon? No siten, että me kaikki haluamme olla onnellisia ja yhteiskunta pitäisi rakentaa sen asian ympärille, ei talouskasvun toiveen. Ei kai loputtomaan kasvuun kukaan enää tosissaan usko, realiteetit ovat tulleet vastaan. Olen itse kauppatieteiden maisteri (markkinointi, psykologia, johtaminen, viestintä, juridiikka), elämäntaidon valmentaja, kohta valmis luonnontuotealan ammattitutkinto taskussa, joten olen nyt katsellut ja pohtinut tätä työelämän rakennetta hyvin monelta kantilta. Tarkastelujeni perusteella olen tullut seuraavaan poliittisen muutoksen tarpeellisuuteen: me tarvitsemme vapaaehtoistyön arvostusta, kansalaispalvelusta ja kansalaispalkkaa. Yksinkertaisesti sanottuna, meille kaikille ei riitä enää merkityksellistä palkkatyötä. Merkityksellisellä tarkoitan työtä, jonka tekemisellä on todella positiivinen vaikutus jonkun ihmisen elämään myös muuten kuin yksilön palkkatulona ja osakkeenomistajan voittona. Olen tästä hyvä esimerkki. Olen pidetty, koulutettu ja lahjakas ihminen, jolle ei Pohjois-Suomesta kertakaikkiaan löydy sopivaa palkkatyötä. Aikani pidin itseäni laiskana, huonona ja epäonnistuneena yksilönä, kunnes huomasin, että tämä koko järjestelmä ei ole minun arvojeni mukainen ja minun täytyy alkaa elää todellisten arvojeni mukaisesti, jos haluan olla onnellinen. Niinpä minun tulee tehdä parhaani järjestelmän muuttamiseksi meidän kaikkien parhaaksi.

Ihminen ei ole onnellinen, jos ei tunne itseään jollain tapaa merkitykselliseksi, halutuksi, tarpeelliseksi ja arvostetuksi. Koska meillä ei ole tarjolla palkkatöitä ja yrittäminen on tehty kertakaikkiaan niin vaikeaksi ja lähes aina melkeinpä kannattamattomaksi, on oltava toinen vaihtoehto. Ei voi olla niin, että työttömät nyt vain ovat turhia ja halveksittuja loisia, jos työttömyys ei ole edes heidän vikansa. Minä kerron teille nyt ihan omasta kokemuksestani, että se ei ole heidän vikansa. Meillä on täällä yksinäisyyttä, stressaantuneita ja ylityöllistettyjä palkkatyöläisiä, yksinhuoltajia, sairaita ja vanhoja ihmisiä vailla apua, roskaisia rantoja ja lapsia ja eläimiä, kenelle kukaan ei ole läsnä. Meillä on siis töitä vaikka kokonaiselle ihmisenkeliarmeijalle. Meillä ei ole kannustusta vapaaehtoistyöhön, eikä sen arvostusta. Jos puhutaan siitä, että kotiäitien työ on yhtä arvokasta, kuin palkkatyöläisen (niin kuin se onkin, usein sata kertaa tärkeämpää), miksei vapaaehtoistyö, jonka on määrä parantaa koko yhteiskunnan elämänlaatua, olisi yhtä arvokasta kuin veroja tuottava palkkatyö?

Haluaisin tehdä gallupin, jossa jokaiselta suomalaiselta, niin yksityiseltä kuin yrittäjältä, kysyttäisi, mitä työtön voisi tehdä hänen hyväkseen. Sitten haluaisin, että jokainen työtön voisi valita, miten auttaisi kanssaihmisiään vaikka vain kaksi tai kolme tuntia päivässä, kun nyt olisi rekisterissä selvillä, miten muita voisi auttaa. Paljon parempi se niin on kuin tuntea olevansa ns. ylimääräinen tai turha ja elävänsä toisten siivellä. Näin työttömyyskorvaus olisi uudelta nimeltään kansalaispalkkaa, vapaaehtoistyö "kansalaispalvelusta", työttömät äkkiä äärimmäisen arvokkaita yhteiskunnan jäseniä ja aiheeseen liittyvä häpeä historiaa. Näin murennettaisiin materiaan liittyvät henkiset luokkaerot luonnollista kautta. Ne, jotka haluavat omistaa materiaa voisivat tehdä niin edelleen ja maksaa veroja, joilla kustannetaan terveydenhuolto, opetus, infrastruktuuri, kirjastot jne. oikeasti tarpeellinen. Me muut, jotka emme halua omistaa, voisimme elää vähemmällä, mutta vapaammin ja palvella ihmiskuntaa, myös näitä palkansaajia. Väitän, että aika moni vaihtaisi työnsä vapaaehtoistyöhön ja pienempiin tuloihin, jos aiheeseen ei Suomessa liittyisi niin paljon häpeää ja huonommuuden tunnetta. Näin vapautuisi palkkatyömaailmasta paikkoja niille nykyisille työttömille, jotka sinne tosissaan kaipaavat ja haluavat kokea sen puolen elämästä. 

Työttömyys on rankkaa, siinä ei tahdo pää pysyä kasassa. Itsensä hoitaminen kuntoon on arvokasta työtä koko yhteiskunnan kannalta, samoin tietotaito siitä, miten tulla toimeen vähällä. Ihmiskunta on yksi suuri olento, jonka soluja me olemme. Mitä terveempiä ja kehittyneempiä yksittäiset solut ovat, sitä paremmin voi myös kokonaisuus. Itsensä parissa tehtyä työtä ei siis pidä myöskään väheksyä. Jos ei työtön siis heti ole valmis auttamaan muita, hän voi tehdä vapaaehtoistyötä itsensä parissa ja kun kokee, että hänellä on annettavaa, auttaa naapureitaan, ystäviään, sukulaisiaan, vanhuksia, lapsia, roskaisia rantoja ja liian vähällä hoidolla olevia eläimiä ja kasveja. Silmiin katsominen ja muutama vaihdettu sana voi pelastaa jonkun viikon. Asunnon siivous ja pari koneellista pyykkiä voi saada väsyneen äidin itkemään onnesta, kun joku välittää. Mehän voimme toki aloittaa tämän projektin jokainen omassa elämässämme ja nimetä päässämme asiat uudelleen. Niin minä olen tehnyt. Autan aina kun voin, sitä, joka jotenkin saa pyyntönsä läpi minulle asti. Olen mielestäni Suomen valtiolla töissä, saan hyvää palkkaa, kun ei minulta kerta mitään oleellista puutu, ruoka on aina riittänyt ja katto ollut pään päällä. Minulla on siis varaa auttaa muita ajallani, silloin kun en opiskele tai tee työtä oman edistykseni parissa, tullakseni onnelliseksi. Jos autan muita, autan itseäni, koska me olemme yksi kokonaisuus. Sekin on siis työtä itseni hyväksi. Vaikka jokaisen ihmisen, työttömän, oma asennemuutos onkin tärkeää, ehkä tärkeintä, lienee tarpeellista myös perustaa joku kampanja tai puolue tämän asian ympärille, jotta yhteiskunta heräisi huomaamaan, mitä se oikeasti kaipaa ollakseen onnellinen. Sitä, että välittäisimme itsestämme ja toisistamme, tekisimme kiitollisina oman osamme palvellaksemme itseämme ja kokonaisuutta ja arvostaisimme erilaisia palvelun muotoja yhtä paljon. Tämä järjestelmä ei enää toimi, tarvitsemme toisen, vapaaehtoisuuteen, välittämiseen ja järjen käyttöön perustuvan, nykyisen rinnalle.

Mitä tulee maahanmuuttoon, samat onnellisuutta koskevat perusasiat pätevät näihin tänne meitä myöhemmin tulleisiin. Hekin haluavat olla hyödyksi ja onnellisia itseään ja muita palvellessaan. Heille olemme erään toisen ajattelevan yksilön kanssa suunnitelleet kotoutuskoulutuksen ja keinot selvitä täällä yhteiskunnassa "omavaraisesti" sen jälkeen. Koulutukseen kuuluisi kesäkuukausina kaikkien hyötykasvien, marjojen ja sienten opettelu, poiminta ja kauppakäsittely (bussit lähtisivät keskuksista aamuviiden maissa etukäteen kartoitetuille poiminta-alueille osaavien keruutuoteneuvojien toimesta ja tuotteet vietäisiin samaisilla busseilla käsittelyyn ja sieltä vientikuntoisina Suomen taloutta kohottamaan) ja talvikuukausina luonnontuotteiden jatkokäsittely, metallin ja puun työstö, lumen pukkaus ja halkojen hakkuu, käytöstavat, elämäntyyli ja kieli täällä, sekä pienviljely. Kyllä, saman koulutuksen saisivat halutessaan myös kaikki suomalaiset, luonnosta vieraantuneet, yhteiskunnasta syrjäytyneet ja muuten onnettomat. Koulutus maksettaisiin luonnollisesti koulutuksessa olevien keräämillä luonnontuotteilla. Koulutuksen jälkeen he voisivat edelleen tienata elantonsa luonnosta. Luontoyhteys sitä paitsi parantaa niin mielen kuin kehon, masentuneille tiedoksi. Sitä kummasti muistaa oman olemassaolonsa oikeuden ja nauttii siitä, tuolla metsissä samoillessaan, osana luontoa. Muuta ei tarvita. 

Tätä kirjoitusta saa jakaa, sillä en itse tiedä mihin ja keneen pitää ottaa yhteyttä, että tällaiset asiat saa todella liikkeelle tässä yhteiskunnassa. Jos joku tietää, jakakaa tämä heille, ketkä osaavat vaikuttaa!



Riskeeraa! Riskeeraa kaikki! 
Älä enää välitä muiden mielipiteistä, 
noista äänistä. Tee se mikä maan päällä 
on sinulle vaikeinta. Toimi omillasi. 

-Katherine Mansfield


Uusia mielipiteitä aina epäillään 
ja tavallisesti myös vastustetaan, 
ja syyksi riittää vain se, että ne 
eivät ole vielä yleisiä mielipiteitä. 

-John Locke